Turkkilaiseen Van-rotuun kuuluvana olen aktiivinen ikiliikuja, mutta täytyy myöntää, että hiukan olen tässä raskauteni edetessä rauhottunut ja huilaus/nukkumisjaksoni ovat pidentyneet. Kyljellään lepäily on lempi asentoja tällä hetkellä. Niin kovasti rakastamaani kiipeilyä en vielä ole lopettanut mikä aiheuttaa Tertulle ylimäärästä sydämentykytystä. Painoa minulle on kertynyt tähän mennessä lisää yhden kilon verran. Masunikin on kivasti jo pyöristynyt. Sanotaan että jokainen pentu vastaa suunnilleen 200-300g kissan painon nousussa.
Odotuksen tässä edetessä on minulle alettu tarjoamaan Royal Caninin Queen 34:ää, joka on suunniteltu meille tiineenä oleville kissoille. Samoin saan kalsiumlisää jonka emäntäni Terttu yrittää piilottaa ruokaan; ettenkö muka huomaisi! Ja kaiken huipuksi minusta on alkanut tuntumaan,että emäntäni Terttu on ruvennut seuraamaan liikkeitäni, syömistäni ja muutenkin pitämään minua aiempaa useammin silmällä. Onneksi kuitenkin Hanna osaa ottaa rennosti ja jonka kainaloon on mukava käpertyä päiväunille.
Som Turkisk Van är jag en aktiv evighetsmaskin, men under havandetiden har nog vilostunderna blivit fler. Att ligga på sidan känns bäst just nu. Men jag älskar fortfarande att klättra, och det får mattes hjärta gå i halsgropen. Min vikt har ökat med ett kilo hittills, och magen har redan blivit rundare. Det sägs att varje unge motsvarar 200-300 gram i vikt.
Jag får nu Royal Canin Queen 34 till mat, med kalsiumtillägg som husse försöker gömma i maten. Som om jag inte skulle märka! Till råga på allt har Terttu börjat ständigt hålla koll på mig. Turligt nog kan lillmatte Hanna ta det lugnare, det är skönt att ta en tupplur i hennes armhåla.
